Histiosytooma

Monet ovat kyselleet ja ihmetelleet Solen oikeaan poskeen ilmestynyttä "molluskaa". Kyseessä oli histiosytooma. Termi oli useille vieras ja siksi päätin kirjoittaa siitä blogitekstin omaan kokemukseen ja muutamiin löytämiini lääketieteellisiin artikkeleihin perustuen. Mainittakoon vielä aluksi, että en vastaa lähteiden lääketieteellisen osuuden oikeellisuudesta. Mikäli huomaat itse koirallesi kasvavan vastaavan "molluskan", älä tee itse diagnoosia tähän tekstiin vedoten. On ensiarvoisen tärkeää viedä koira eläinlääkärin vastaanotolle irtosolunäytteen ottoa ja oikean diagnoosin tekemistä varten.

Kutaaninen histiosytooma koiralla, eng. canine cutaneus histiocytoma, on lähtöisin paikallisesta häiriöstä Langerhansin soluissa. Langerhansin solut ovat ihossa olevia soluja, joita itse nimitän "tutustuttaja" soluiksi. Niiden tehtävä on siis esitellä elimistön ulkopuolelta tulevia vieraita antigeeneja elimistön puolustusjärjestelmän T-(eli tappaja)soluille, joka normaalisti toteaa vieraat antigeenit vaarattomiksi. Varsinainen histiosytooman aiheuttaja on epäselvä, "unknown". Jossain kohdin ketjua Langerhansin solut eivät tunnista histiosytooman aktivoivia tekijöitä, ja solut alkavat jakaantua epänormaalisti.



Solen histiosytooma tuli oikeaan
poskeen



Histiosytooma on tyypillisin alle 2-vuotiailla koirilla, kenties juuri nuoren puolustusjärjestelmän vuoksi. Tosin histiosytoomia on todettu myös vanhemillakin koirilla. Histiosytooman tyypillisin paikka on etuvartalon alueella; päässä, korvalehdissä, rintakehällä tai etujaloissa. Rodut, joilla sitä yleisimmin tavataan, ovat Labradorinnoutajat, terrierit, boxerit, mäyräkoirat, ja englanninvinttikoirat.



Viikko 2



Luulin aluksi pientä finninnäköistä pattia karvatupentulehdukseksi, tai juurikin jonkinlaiseksi "finniksi". Seurailin sitä noin viikon, mutta nyppy ei lähtenyt pienenemään. Päin vastoin. Vein Solen eläinlääkärille, joka otti patista irtosolunäytteen. Jo tuolloin alustavana diagnoosina oli histiosytooma. En ollut itsekään kuullut moisesta. Solelle aloitettiin varmuuden vuoksi antibioottikuuri, jos sillä olisi ollut mitään vastetta pattiin. Noin viiden päivän kuluttua tuli patologin lausunto, ja diagnoosiksi varmistui histiosytooma. Myös antibioottikuuri lopetettiin tehottomana.

Koska histiosytooma ei ole bakteeriperäinen, ei antibiootista ole hyötyä. Myöskään kortisonia ei suositella, sillä se voi vain hidastaa paranemisprosessia. Histiosytooman elinkaari on noin kahdesta kolmeen kuukauteen. Yleisempänä hoitomuotona onkin juuri kaikista ärsyttävin, odottelu. Lopulta se kuivuu ja "tippuu pois". Histiosyytoma voidaan myös leikata, jos se häiritsee koiraa tai on muuten altis hankaumille ja sen myötä tulehduksille. Meidän piti tietenkin hankkia se siihen nenän pieleen. Ärsyttävän kaverin histiosytomaasta tekee sen, että se helposti ärtyy kosketuksesta joka saa sen kasvamaan lisää. Näin kävi juuri meidän kohdallamme. Ja koska histiosytooma oli poskessa, jossa whippetillä ei tiettävästi ole paljoa ylimääräistä ihoa, ei sitä kannattanut leikata. Epätoivoisempana hetkenä olin jo varannutkin ajan toimenpiteeseen, mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen hyvin onnellinen ettei eläinlääkärimme suostunut sitä leikkaamaan. Onni onnettomuudessa oli myös se, että hankalasta paikastaan huolimatta histiosytooma ei revennyt tai vuotanut kertaakaan. Mikäli se olisi lähtenyt tulehtumaan, olisi se terveydellisistä syistä jouduttu kirurgisesti poistamaan. Tämän seurauksena joko viiksikarvat olisivat liikkuneet eri tasolle kuin toisella puolella, tai vastaavasti huuli olisi noussut sen verran että kulmahammas olisi tullut näkyviin, riippuen viilto suunnasta. Olenkin onnellinen, että tähän ei tarvinnut ryhtyä.

Epätoivon hetkiä viikko 4

                                                                 

Histiosytooma pahimmillaan viikko 5-6



 Viimein, viimein, alkaa histiosytomaassa näkyä kuivumisen merkkejä!

Viikko 7

Ja tässä on jo selvästi nähtävillä kuinka histiosytooma alkaa kuivua ja muuttua vihertäväksi

Viikko 8

Tästä eteenpäin paranemisvauhti olikin melkoinen, näytettiin histikselle tupen rapinat!

Viikko 8; histiosytoomaan on tullut halkeama kuivumisen seurauksena

Ja sitten koitti onnen päivä! Parin kuukauden odottelun ja epätoivon, sivusuun menneiden näyttelyiden ja tuskan hien jälkeen! Se *** mulluska tippui! En oikein tiennyt mitä odottaa, pieneekö se samaa tahtia kuin tulikin vai tippuuko vain pois. Ensin molluska alkoi repsottaa alaosastaan, ja jo parin päivän kuluttua se alkoi kiinnostaa Soleakin. Lopulta se roikkui enää muutaman millin kohdalta kiinni, ja siinä kohden Sole päätti huitaista sen hiiteen. Ja siinä se oli!

Viikko 9. Halkaisija n.2,5cm.

Kohta heti histiosytooman lähdön jälkeen

Histiosytooman irrottua pohja oli ennakoidusti punertava. Kuitenkin kuiva ja siisti. Puhdistin aletta päivittäinen Betadinella. Kohtaa voi hoitaa paikallisesti myös antibakteerisilla tuotteilla kuten Vetramil tai Vetericyn.

Alue päivä histiosytooman tippumisen jälkeen.

Tästä eteenpäin kasvattelemme karvaa takaisin kohtaan johon tuo kiusankappale iski. Toivon, että tuo kaveri ei enää koskaan tulee häiristemään elämämme! Jos kuitenkin itse kohtaat saman voin tuuditella, että no panic. Ärsyttävä se kyllä on, mutta ei voittamaton.

Lähteet:

The Pet Health Library by Wendy C. Brooks, DVM, DipABVP http://www.veterinarypartner.com/Content.plx?A=1676

Canine histiocytoma http://www.buzzle.com/articles/canine-histiocytoma.html