Päätin tarttua asiaan, mitä olen paljon kuluneina kuukausina ihmetellyt; mikä koiraihmisissä mättää? Ihmiset kyräilevät, supattavat, heittävät lokaa toistensa niskaan pitkin sosiaalisia medioita, ja tämä täysin roturajoista riippumatta. Jokaisen mielestä se oma mielipide ja tapa käsitellä erinäisiä asioita on juuri se ainut ja oikea. Voisi kuvitella että puhun petsien teineistä, mutta ei, vain ihan aikuisten oikeesti aikuisista ihmisistä. Luojan lykky en itse asioi petsien kaltaisissa paikoissa, joten olen säästynyt sen tuomilta liitännäisvaikutuksilta.
Eivätkö ihmiset enää pysty vastaanottamaan negatiivista/kriittistä palautetta? Eilisessä The Voice Kidsin jaksossakin eräs kolmetoistavuotias, kyllä 13v, lapsi sanoi kameroiden edessä, että hän tahtoo saada myös kriittistä palautetta, sillä ilman sitä hän ei voisi tulla paremmaksi laulajaksi. Jos jo tuon ikäinen lapsi ymmärtää tämän, niin miksi se on niin suuri tabu koirapiireissä? Johtuuko se siitä, että omat koirat ovat kaikista rakkaimpia, ja siksi omalle itselle sokeutuu. Ihmiset ovat niin herkkänahkaisia. Hyvälläkin tarkoitettu kommentti saadaan käännettyä päälaelleen, ja ennenkuin ehtii asiaa oikaista niin on se jo siirretty seuraavalle foorumille ruodittavaksi, ja kaivetaan jostain esiin joku vanha piikki, mikä saadaan heitettyä takaisin mentaliteelilla "sainpas sille luun kurkkuun". Hei haloo..??
Kukaan ei varmastikaan harrasta tätä harrastusta ja elämäntapaa siksi, että pääsee iltaisin vetämään hyvät väännöt toisten kanssa. Eikö kaikkien tätä "työtä" rakastavien motiivi ole tehdä toimia oman rakkaan rotunsa edistämiseksi. Jos jokin yhdistelmä tai pentue epäilyttää, mikseivät ihmiset suoraan voi sanoa; minua kiinnostaa miksi olet päätynyt kyseiseen yhdistelmään, koiraan, toimintaan jne? Todennäköisesti toinen osapuoli (ainakin toivonmukaan) vastaa asiallisesti ja seikkaperäisesti omista motiiveistaan ja intresseistään. Miksi tämä olisi niin salaista tietoa? Jos asia ei kestä päivänvaloa ja sitä pitää salailla, eikö se jo kerro jotain siitä että jotain on pielessä?
En ole sinisilmäinen hurskastelija, ja kyllä, minuakin ärsyttää joidenkin ihmisten tapa toimia. Mielestäni kaikki eivät ole koiraharrastuksessa avoimin mielin ja järkevällä asenteella. On tapauksia joissa tyhmällä ja perusteettomalla toiminnalla, mikä perustuu vain tunteisiin ilman mitään harkintaa, pilaa vuosikymmenten työn. Ja yleensä juurikin nämä ovat ihmisiä, jotka eivät kykene vastaanottamaan kritiikkiä tai lähempää tarkastelua, ja asiat yritetään painaa villaisella. Nämä ovat tilanteita joista puuttuu avoin keskustelu, usein nämä ihmiset ovat myös kykenemättömiä siihen. Se on sääli.
Mutta palatakseni alkuperäiseen. Koirat ovat koiria, eläimiä, ja ne käyttäytyvät usein alkukantaisten vaistojensa varassa. Miksi niin monet ihmiset taantuvat koiriensa tasolle? Meidän pitäisi olla fiksuja ja järkeviä, sekä kykeneväisiä rationaaliseen ajatteluun. Miksi siis ajoittain koiraharrastuksesta tulee mieleen lastentarha? Suoraan sanottuna tämä on naurettavaa. Myönnän itsekin tehneeni elämäni aikana virheitä, en pelkää myöntää niitä. Kaikki kompastuvat joskus. Jos tästä ei voida ottaa opikseen, vaan syyllistetään kaikkia muita, niin eihän siinä ole mitän järkeä. Peiliin katsoen meillä jokaisella olisi varmaan jotain opittavaa ja toisilta anteeksi pyydettävää.
Maailmaa ei voi parantaa, mutta toivoisin että ihmiset voisivat keskustella asioista asiallisesti. Olisi hienoa, jos voisi sanoa joillekin suoraan mitä ajattelee. Miksi teit noin? Voitko perustella toimintasi? Mielestäni sanomisesi oli asiatonta, voitko kertoa mistä vedit herneen nokkaan? Vastaukset: "Ei kuulu sulle, pidä huolta omista asioistasi, hanki oma elämä" ovat tyypillisiä esimerkkejä mitä usein saa vastaukseksi, jos kohteliaasti tiedustelee. Mikäli asia on sellainen ettei se kestä päivänvaloa, onko siitä pakko kirjoitella facebookit ja foorumit täyteen? Myös kommentit, "mielestäni tuo ei kuulosta hyvältä, onko tuossa jokin syvällisempi idea mitä en vain itse ymmärrä" herättävät usein vastakommentteja "mistä sinä mitään tiedät, luuletko olevasi joku parempi". Jos siitä pitää julkisuuteen kirjoittaa, niin miksei siitä voi myös keskustella. Jos ihmiset eivät olisi niin herkkänahkaisia, niin uskaltaisi kyseenalaistaa asioita, mutta laupiastaivas, siitähän sota syttyisi. Ja ihan ilman syytä. Vain siksi että joku on asiallisesti erimieltä. Onko kenellekään tullut mieleen, että voisimme oppia toisiltamme jotain?
En aio tämänkään jälkeen mennä petsieen, tuulenkoiriin tai muihinkaan foorumeihin, sillä ne asiat joista ei voi kasvotusten tai puhelimessa tai muissa tahoissa suoraan keskustella ovat ajantuhlausta. Mielestäni. Olen itsekin myös herkästi kiivastuva ihminen, joten saattaisin käyttäytyä noissa paikoissa typerästi. Siksi en halua altistaa itseäni sille. Tämä aivopurkauksen tarkoituksena nyt oli päästellä hieman höyryjä pihalle. Kenties siksi kyräilyä ja supatusta on niin paljon, koska asioista, myös niistä negatiivisista, ei voi puhua suoraan. Koitan itse parhaani mukaan välttää moista, ja tehdä parhaani jotta oma rotuni säilyisi niin ihanana kuin se on ja siinä harrastaminen säilyisi nautintona.
Puhukoon tämä teksti omaa karua kieltään, ja olkoon täysin kuvaton. Jag har talat.
